Pelityyppi: Älypelit ja muut
Julkaisija/kehittäjä: Team 17
Kotisivut: http://wwp.team17.com/
Laitteistovaatimukset: P 150Mhz, 32Mt RAM
Testattu: PIII 550Mhz, GeForce2 MX, 256Mt RAM
Arvosteluversio: Myyntiversio

Klikkaa ja tarkista tämän pelin hinta Vertaa.fi:ssä!

EA sports on tunnettu jokavuotisesta urheilupelien kanssa rahastamisestaan. Tehdään muutama pintapuolinen parannus ja uudistus jotka kuulostavat pelilaatikon takakannesta luettuna hyvältä, lätkästään uusi luku nimen perään ja kauppa käy kuin häkä. Miksiköhän? No, keskiverto pelaaja kun yleensä on rahoinensa aika nuuka, ja on loppujen lopuksi tuhottomasti helpompi antaa ne vähäiset penninsä kaupan sedälle tai tädille, jos etukäteen tietää edes hiukan mitä saa. Jaa että mitenkö tämä liittyy Worms World Partyyn? Koittaakaapas arvata…



Eli sitä samaa on tarjolla. Teille kolmelle, jotka ette tiedä mikä Worms on, kerrottakoon, että kyseessä on vuoropohjainen, huumoripitoinen kevytsotapeli. Pelaajat ohjastavat madoista koostuvaa armeijaansa yksi kerrallaan sivulta kuvatussa, joko satunnaisesti luodussa tai ennalta piirretyssä maisemassa ja yrittävät päästää vastustajan lieroja päiviltä mitä mielikuvituksellisimmilla aseilla kuten banaanipommeilla, hulluilla lehmillä, pyhillä kranaateilla, mini-guneilla, napalmi-iskuilla ja muilla vastaavilla.

Menujen ulkoasu on lipsahtanut metsähallituksen puolelle.

Erilaisia aseita löytyy massiiviset 60 kipaletta, joten valinnanvaraa löytyy. Lisäksi mausteena on kasa erilaisia apuvälineitä kuten lentoreppu, benjiköysi, teleportti, laskuvarjo, ninjaköysi ja kivipora. Työkalua löytyy siis hommaan kuin hommaan, ja niiden tarjoamat erilaiset taktiikkamahdollisuudet ovatkin monipuolisuudessaan Worms- pelien suola. Pelimuotoja ovat harjoitusmoodi, pikapeli, deathmatch, aikahyökkäys sekä normaali kamppailu niin tietokonetta kuin ihmisvastustajiakin vastaan joko samalla koneella, lähiverkossa tai internetissä. Lisäksi tarjolla on mukava 45:n kappaleen nippu tavoitteellisia tehtäväkenttiä, joita voi pelata yksin tai yhteistyönä. Pelaaja voi myös säätää tuhottoman määrän erilaisia muuttujia omia mieltymyksiään vastaaviksi ja viilattavaa löytyykin enemmän kuin hieman simppelimmästä F1- pelistä. Jokaisen aseen tuhovoima, tavaroiden ilmestymistodennäköisyys, matojen alkuenergia, kenttien rakenne, kierroksien aika… Kaikki on säädettävissä aina joukkueen lippua, hautakiveä, puhetyyliä ja musiikkia myöten.



Worms Wold Partyssä olevat uudistukset rajautuvat kuitenkin erilaisiin pelimuotoihin ja niiden säätömahdollisuuksiin, eikä itse peliin ole koskettu muutamia pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Hieman vaihtelua tavanomaiseen paukutteluun saa uudella ”Wormpot”- systeemillä, jossa pelaaja voi asettaa käyttöön maksimissaan kolme erilaista, pelin luonnetta muuttavaa ominaisuutta. Miltä kuulostaisi esimerkiksi peli, jossa Wormpot asetuksiin on säädetty, että madot voi tappaa vain hukuttamalla, pelaajat voivat ampua rajattoman määrän ammuksia kierroksessa ja maanjäristykset järisyttävät kenttää vähän väliä? Ainakin vaihtelua jos ei muuta, ja valinnanvaraa riittää. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon myös Wormopaedia- tietosanakirja, josta kokemattomampi pelaaja saa hyvää, hyödyllistä ja hauskaakin tietoa aseista ja niiden optimaalisista käyttötavoista.

Suuri osa kentistä on vanhoja tuttuja Armageddonista.

No onhan se Wormssi hyvä peli, ei sitä voi kieltää. Niin tämä uusin, kuin se ihan ihka ensimmäinenkin versio. Kaikki ne on hyviä, omanlaisiaan ja tuhottoman hauskoja, yksinkertaisia paukutteluja. Worms 2 ja Armageddon paransivat alkuperäistä peliä joka osa-alueella niin graafisesti kuin pelillisestikin tarjoten tolkuttoman hilpeää menoa varsinkin hieman isommissa porukoissa pelattuna. Worms on nasta tapa harrastaa sosiaalista kanssakäymistä vaikkapa yhteisen saunaillan ja juominkien lomassa.



Tässä uusimmassa inkarnaatiossa homma kuitenkin mättää ikävällä tavalla, vaikka peli sinänsä onkin edelleen hyvä, ja jopa sarjan paras uusine ominaisuuksineen. Pelin perusrunko on aseineen kaikkineen säilynyt täysin koskematomana aikaisempaan Armageddoniin nähden. Voihan Worms WP:n olemassaoloa tietysti yrittää puolustella vaikka sen muka parannetuilla nettipelimahdollisuuksilla, mutta tästäkin ideasta putoaa pohja pois, koska tämän tyylistä peliä on kuitenkin helkkaristi hauskempi pelata ystävien kesken ihan ”in real life”. Jotenkin se voittokin vain tuntuu henkilökohtaisemmalta (lue: makeammalta), kun näkee kaverin tyrmistyneen ilmeen viimeisen madon saadessa hyvin suunnatun rypälepommin niskaansa ”Oh no!”- kiljaisun saattelemana.

Eivätkä ne uusimman Wormsin ongelmat rajaudu vain sisällön puutostilaan, vaan esimerkiksi menujen ulkoasu 256:lla värillään on lipsahtanut pahasti metsähallituksen puolelle ja muutenkin graafiset uudistukset kaikessa vähäisyydessään ovat menneet huonompaan suuntaan. Itse pelin aikana grafiikka on täysin ennallaan niin hyvässä kuin pahassakin. Matojen animaatio on yhtä hellyyttävää kuin aina ennenkin, räjähdykset yhtä massiivisia ja kentät yhtä omituisia. Ei siinä mitään, ulkoasu kyllä toimii, mutta olisivat pelin arpinaamaiset konkarit varmasti nähneet mielellään jotain uuttakin. Ei vaan enää tässä vaiheessa kovin hyvältä maistu sama soppa uudelleen lämmitettynä.

Pommien viskely ympäri omituisia kenttiä on ennallaan.

Oikeastaan ainoa kerta kun hymyn kare nousi parkkiintuneen peliarvostelijan kasvoille oli pelin käynnistyessä ensimmäistä kertaa. Suorastaan mielipuolisen menevä ja Wormssin idean hyvin sisällään pitävä alkutunnari antoi hyvät fiilisket pitkäksi aikaa. Sääli vain, ettei vastaavaa rallia kuule kuin juuri siinä alkukuvan aikana. Todella sääli, sillä vähissä on pelin anti audiopuolella. Samoja ääniä, samoja puheenparsia, samoja tunnareita. Samaa, samaa… Eniten äänipuolella kuitenkin ketuttaa edelleen pelin aikana soivat ambient- tyyliset, synkät taustaäänet. Eivät nimittäin sovi näin ilomieliseen peliin sitten pätkääkään. Pois pistin, ja heti.



Kaiken muun ”hyvän” lisäksi jostain käsittämättömästä syystä pelin äänet paukkuvat ja rutisevat aika ajoin todella ärsyttävästi ja grafiikatkin välkkyvät amatöörimäisesti. Kaiken lisäksi peli kaatuili ja jumitti Windowsin pelistä poistuttaessa lähes poikkeuksetta. Evoluutio on mennyt pahasti huonompaan suuntaan, sillä samalla kokoonpanolla vanhempi Worms Armageddon toimi kuin junan vessa ilman ainoatakaan ongelmaa. Miten voi olla mahdollista saada peli bugittamaan näin, vaikka koodia on hädin tuskin muutettu?

Aseita riittää. Uusia ei

Worms World Party on loistava hankinta kaikille teille yksinkertaisten moninpelien ystäville, joiden hyllyltä ei vielä sitä hieman vanhempaa Armageddonia tai Worms 2:ta löydy. Uutena tuttavuutena se tarjoaa pelaajilleen tunti kaupalla takuuhauskoja hetkiä eikä varmasti petä hulvattomalla meiningillään ja laajalla muokattavuudellaan. Vanhojen sarjan fanien kannattaa kuitenkin miettiä kaksi kertaa ennen kuin noukkivat sen boksin sieltä kaupan hyllyltä parempaan talteen. Petetyksi tulemisen tunne on lähes taattu ja WWP:n tarjoamat uudet lisukkeet olisikin mieluusti nähnyt vaikka ilmaisena päivityksenä. Ymmärtäähän sen, että pelitiimin silmissä kiiluivat dollarin kuvat, kun he keksivät portata Segan pyynnöstä Dreamcastille tehdyn moninpeli Wormsin myös PC:lle. Raha ratkaisee, eikä Team 17 ole tainnut ymmärtää (tai on unohtanut), että kyse ei ole pelkästään saamisesta. Kyse on siitä mitä annetaan.

Arvosana on annettu olettaen, että peli on entuudestaan tuntematon, mutta mikäli omistat Worms Armageddonin, voi tuosta pistemäärästä surutta nykästä runsaat parikymmentä pojoa pois.

Teppo Lähtinen
Peliplaneetta.net