Pelityyppi: Strategia- ja sotapelit
Julkaisija/kehittäjä: Ubi Soft / MASA Group
Kotisivut: http://www.conflictzone-thegame.com/
Laitteistovaatimukset: PII 300 MHz, 128Mt, 600 Mt vapaata levytilaa, 8 Mt näytönohjain
Testattu: 500 MHz Athlon, 192 Mt, 16 Mt Marvel
Arvosteluversio: Myyntiversio

Klikkaa ja tarkista tämän pelin hinta Vertaa.fi:ssä!

Eletään vuotta 2010 ja tilanne maailmassa on ratkaisevasti muuttunut meidän ajanhetkeemme verrattuna. Pieniä ja vähän isompiakin sotia on käyty ympäri maailmaa, osa maista on yhdistynyt ja osa vielä sinnittelee itsenäisinä. Vahvoja poliittisia ja taloudellisia liittoja syntyy jatkuvasti ja vaikka päämääränä on täydellinen maailmanrauha, syntyy pieniä taisteluita jatkuvasti. Maailmaa turvaamaan on tehty liitto ICP (International Corps for Peace), joka on korvannut vanhan ajan NATOn ja YK:n. ICP:n tärkeimpänä tehtävänä on turvata rauhaa alueilla joissa ei järjestystä pystytä yksin pitämään. Vastavetona suurelle sotilaalliselle yhteisölle ovat pienemmät ja riippumattomat maat perustaneet salaisen sotilaallisen liittoutuman GHOSTin. Järjestön tärkein tehtävä on olla turvaamassa liittolaistensa intressit välittämättä ICP:n tahdosta. Tästähän ei voi seurata muuta kuin ajoittaisia levottomuuksia ja pahoja eturistiriitoja.

Olisikohan tämä sektori turvattu jos vielä pari miestä laitettaisiin vartioimaan.

Lähtötilanne pelissä on varsin mielenkiintoinen ja houkutteleva. Aiheesta riittäisi varmasti juonenkäänteitä sekä huippujännittäviä ja vaihtelevia tehtäviä vaikka kuinka paljon... valitettavasti kuitenkin toteutus todella mättää eikä tämä peli tarjoa mitään edellämainittua. Suuren sotilasliittoutuman taistelu terroristijoukkoja vastaan on käännetty kahden, punaisen ja sinisen, joukon sodaksi toisiaan vastaan, siviilijoukkojen ollessa vain jaloissa. Viholliset tunnistaa helposti oman joukkonsa värisestä kypärästä, eikä näin väärinkäsityksiä miehistön edustamasta valtiosta pääse vahingossakaan syntymään. Terrorismiakaan pelissä ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole, ellei sellaiseksi laske vaikka 20 panssarivaunua jyräämässä keskellä kaupunkia.



Conflict Zone on hyvin perinteinen pelityyppinsä edustaja. Muiden reaaliaikastrategiapelien tapaan vahvistetaan omia joukkoja rakentamalla jatkuvasti lisää kalustoa entisten rinnalle. Erottavana tekijänä muihin vastaaviin on, että Conflict Zonessa kerätään median positiivista huomiota, joka puolestaan aukaisee rahavirrat tileille. Mitä positiivisempaan väriin onnistuu omat joukkonsa saattamaan ja mitä huonompaan vastustajansa sitä nopeammin voi kehittää omia joukkoja.

Media seuraa tapahtumia jatkuvasti ja uutisankkurit ovat välittömästi paikalla jos sattuu "vahingossa" hyökkäämään siviileitä kohti tai muuten tuhoamaan siviiliomaisuutta. Positiivista suosiota saa helpoiten pelastamalla ja suojelemalla siviilejä. Mediaa voi osittain hallita perustamalla itse oman mediakeskuksen ja viemällä kamerat omien toimien kannalta sopiviin paikkoihin. Valitettavasti kuitenkin median esittämät uutislähetykset on toteutettu hyvin yksitoikkoisesti ja lähetykset toistavat liikaa itseään. Samasta aiheesta saatetaan raportoida alle minuutin sisällä moneen kertaan, tyyliin "icp tulittaa siviilejä... icp tulittaa siviilejä... icp tulittaa siviilejä".



Peliä on mainostettu lauseilla joissa kehuttiin sotilaiden realistista käyttäytymistä taistelutilanteissa. Kuitenkaan realistisuus ei ole kovinkaan onnistunutta ja taistelut ovat suurimmaksi osaksi aivan käsittämätöntä härdelliä. Miehet ja ajoneuvot ovat tulitaistelun sytyttyä lähes kiinni toisissaan, hyvä etteivät päällekkäin, eikä miehille tule mieleenkään esim. maastoutua vaikka tuhansia valojuovia viuhtoisi aivan pään vierestä. Strategisten koukkausten tekeminen taistelun sytyttyä on vaikeaa, koska miehet tuntuvat haluavan kaikki ampua samaa kohdetta.

Realistista taisteluissa on kyllä niiden kesto. Pikainen tulitaistelu on usein niin nopeasti ohi, ettei kaikkea kerkeä välttämättä itse huomaamaankaan. Usein taistelut ovat jopa peliä nopeampia, kun ilmoitukset taistelujen alkamisesta tulevat vasta monia sekunteja tulitaistelun jälkeen.

Naapuri on huomenna ihmeissään kun takapihalle on ilmestynyt tankin jälkiä.

Sotilaat jaksavat juosta hengästymättä vaikka 10 kilometriä ja pinkovatkin yhtä kovaa kuin panssarivaunut ja lähes yhtä nopeasti kuin helikopterit. Ovathan tietysti sotapojat yleensä hyväkuntoista porukkaa, mutta jos armeijalla on tämmöisiä supersotilaita niin on se kumma ettei sotia ole jo voitettu aikoja sitten. Jos sotilaille ei anna mitään käskytystä seisovat ne tyhmänä paikallaan vaikka tuntikausia. Myöskään siviileille ei ilmeisesti oikein ole keksitty mitään järkevää tekemistä, koska he vaeltelevat toimettomina pitkin kyliä ja metsiä, välittämättä pahemmin sotilaista.



Äänimaailma on pelissä melkoisen yksitoikkoinen. Miehet jankkaavat muutamaa yes, sir... right away sir-lausetta ja vähän aikaa kuunneltuaan alkaa miesten verbaalinen lahjattomuus todella ottaa päähän. Vaikka yhtään miestä/ajoneuvoa ei olisi valittunakaan kuuluu liikutuskäskyn jälkeen "right away sir", mutta kukaan ei tietenkään liiku mihinkään kun ei ole suoraa käskyä saanut. Taustamusiikki on mahtipontisen juhlavaa kuin elokuvissa suureen taisteluun mentäessä, mutta renkutus jatkuu läpi pelin samanlaisena huolimatta tapahtumista.

Pelillä on omituinen tapa aina välillä sekoittaa äänet aivan totaalisesti. Satunnaisesti väliselostuksien aikana saattaa puhe ruveta pulputtamaan tai mörisemään epämääräisesti. Ilmeisesti pelin tekijät ovat havainneet ongelman sillä pelin virallisilla kotisivuilla on patch jonka pitäisi ratkaista ongelma. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan pulputus jatkui korjauspaketin asennuksesta huolimatta. Toivottavasti piakkoin ilmestyy myös vian ihan oikeasti korjaava paketti.



Taktikoinnin ja strategian osuus taisteluissa on jää valitettavan pieneksi. Mitä enemmän ja nopeammin saa voimia vihollisen kimppuun sitä todennäköisempää on että taistelun myös voittaa. Viholliset tulevat kimppuun liian usein yksittäisillä ajoneuvoilla jolloin niitä on helppo poimia kuin marjoja metsästä. Lisäksi vihollisen toiminta tuntuu olevan muutenkin hyvin kaavamaista. Vihollisjoukot kiertävät samoja paikkoja ja oleskelevat arvattavan paljon samoissa kohdissa väijymässä. Lisäksi kun käytettävissä oleva kartta-alue on varsin pieni, ei varteenotettavia reittivaihtoehtoja paikasta A paikkaan B jää kovin paljoa.

Suuremmalla massalla rynnäköivä voittaa melkein aina taistelut. Tähän olisi ollut mahtava korjaus jos pelissä olisi ollut esim. maamiinoja joilla olisi voinut kääntää pienelläkin joukolla sopivasti taktikoiden taistelut edukseen. Ymmärrettäväähän tietysti on se jos "rauhanturvaajilla" ei miinoja ole, mutta miksi ei terroristeilla kuten oikeasti. Todellisuudessahan esim. rauhanturvaajilla on suurempi riski on kuolla maahan unohtuneeseen miinaan kuin vihollisen luotiin.



Pelimoodeista valittavina on vain yksinpelattava kampanja tai moninpeli. Puolen pelissä voi valita vapaasti (ICP tai GHOST), mutta käytännön merkitys pelattavalla puolella on melko vähäinen. Tehtävät vaihtelevat perinteisistä tuhoa vihollinen ja suojaa siviilejä tehtävistä, liiku sinne, tuhoa vihollinen ja pelasta siviilit tehtäviin.

Tehtävänannot on todella epäselviä, eikä tehtävän alussa tulevia kohtuuttoman pitkiä tehtäväselostuksia tahdo jaksaa kuunnella loppuun. Lisäksi monesti jää hyvin epäselväksi mitä pitääkään enää tehdä, kun koko kartta-alue on siivottu viimeisestäkin vihollisesta. Kun kaikkea on sitten epätoivoissaan kokeillut huomaa lopulta, että vielä se yksi siviilikaveri piti hakea helikopterilla muutaman sadan metrin päästä kylästä turvaan pakolaisleirille. Mahtoi kaveri olla todella peloissaan ja avuton kun ei osannut itse kävellä, omia miehiähän ei ollut edes tuhatta matkan varrella.

Mukana pelissä on myös tehtäväeditori jolla uusia tehtäviä voi värkkäillä, jos valmiit alkavat kyllästyttää. Editori on valitettavasti kuitenkin hyvin buginen ja karttakuvien ihmeellisten vääristymien takia lähes käyttökelvoton.



Grafiikka on maaston ja ajoneuvojen osalta varsin kaunista ja ajoneuvojen tyypit ja merkit tunnistaa helposti. Ikävää vain on että myös grafiikan osalta peli on viimeistelemätön. Panssarivaunut jyräävät puoliksi rakennuksien alta/läpi vahinkoa tekemättä ja virtaava vesi näyttää lähinnä siltä kun maa liikkuisi veden yli eikä toisinpäin... tai ainakaan itse en nyt aivan heti muista milloin olisin viimeksi nähnyt poikittain virtaavaa jokea.

Valojuovat ja räjähdykset ovat kyllä kaunista katseltavaa. Jos sattuu ajattamaan joukot kapeaa solaa pitkin suoraan kymmenien vihollismiesten väijytykseen alkaa ihan oikeasti hirvittää autossa istuvien kavereiden kohtalo. Valojuovat viuhuvat joka puolelta auton kyljistä läpi ja ruumiita tulee. Kuitenkin illuusiota realistisesta taistelusta häiritsee tuhoutumisen jälkeen paikallaan ilmassa ympyrää pyörivät tankit.

Eikun poijaat sotimaan.

Pelistä löytyy pieni liraus huumoria, tahatontakin. Hauskana yksityiskohtana voisi mainita esim. sen että sotilaat saattavat tylsistyessään ruveta tekemään etunojapunnerruksia omaksi huvikseen. Tankit ajelevat paskarinkiä keskellä kylää, jos ei vähään aikaan tule parempaakaan käskytystä ja vaunun taistellessa miehistöä vastaan lähietäisyydeltä ei miehistö turhaan tuhlaa panoksia yksittäisiin taistelijoihin, vaan rallittelee kylmästi ukkojen yli näiden kirkuessa kauhuissaan.

Korjausmiehet juoksevat taistelutantereella jakoavain kädessä korjaten vaunuja aina näiden pysähtyessä. Huimia kavereita nämä varikoiden ammattilaiset kun ei vierestä viuhuvat luoditkaan korjailua paljoa haittaa.



Kontrollit toimivat kohtuullisesti. Näppäimistöllä liikutaan sivusuunnissa ja hiirellä voi zoomailla, sekä vaihtaa kuvakulmaa. Painamalla hiiren keskimmäistä nappia saa kameran seuraamaan valittuna olevaa kohdetta. Oikealla napilla hoidetaan joukkojen käskytys vasemman toimiessa joukkojen valinnassa. Myös joukkojen käskytys on helppoa, vihollista osoitettaessa hyökätään ja muuten vain liikutaan. Microsoftin Strategic Commander -ohjaimen omistajat pitänevät tuesta joka löytyy suoraan valmiiksi peliin asennettuna. Kaikkia toimintonäppäimiä ei näin tarvitse ohjelmoida erikseen kun ne löytyvät jo valmiina. Koska kuitenkaan käytännössä tarvittavia nappeja on todellisuudessa melko vähän onnistuu pelaaminen pelkän näppis-hiiri-yhdistelmän avulla vallan mainiosti.



Rauhanturvaamisen kanssa tällä pelillä ei ole mitään tekemistä, ja rauhaanpakottamisenkin kanssa hyvin vähän. Conflict Zone on valitettavan huonosti viimeistelty, sisältäen paljon pieniä ja vähän suurempiakin virheitä, jotka hankaloittavat pelaamista. Muihin saman lajityypin peleihin verrattuna Conflict Zone ei sisällä mitään uutta, eikä toteutus muutenkaan loista erinomaisuudellaan. Kiireessä hosuminen on valitettavaa, koska jos peli olisi tehty kunnolla olisi siinä ollut juonellisesti aineksia parempaankin.

Ilkka Kuusela
Peliplaneetta.net