
Täytyy sanoa heti alkuun, että harvoin tulee vastaan peliä, joka täyttää ja ylittää näin perusteellisesti kaikki ennakko-odotukset. Microsoftin kilpa-ajopeliä ehdittiin kaivata jopa tuskastuneesti, sillä pelin julkaisua lykättiin useamman kerran eikä ihan vain muutamaa viikkoa. Tätä odotettiin muun muassa viime jouluna, mutta turhaan.
Hyvää on kuitenkin kannattanut odottaa. Muutenkin pelin ajoituksen voisi sanoa osuneen nappiin. Talvi ja kevät meni rattoisasti
Test Drive Unlimitedin parissa, siinä välissä osa huristeli tyytyväisenä
Need for Speed: Carbonilla.
Ja nyt taivaasta sataa
Forza-mannaa.
Megapeli, jota kukaan ei muistanut
 |
| Forzan ympäristöt vaihtelevat suuresti radan mukaan. Osa kisoista ajetaan hyvinkin orgaanisen näköisessä ympäristössä, sitten kisataankin suurkaupungin pilvenpiirtäjien välissä. |
Forza 2:sta puhuttaessa kannattaa aloittaa alusta.
Forza Motorsport oli peli, jonka nimen useimmat konsolikuljettajat lienevät ainakin kuulleet, ehkä osa pc-pelaajistakin.
Forzasta näet kasvoi nopeasti myytti: realistinen, todenmukainen ja vaativa ajopeli konsoleilla? Peli jonka julkaisua juhlittiin Microsoftin piikkiin jossain Persianlahden öljyvaltion ralliradalla?
Forza keräsi huimasti kulttimainetta, mutta myynti jäi pettymykseksi.
Pohjatyö oli kuitenkin tehty ja nimi oli nyt tuttu. Niinpä jatko-osan taival olisi helpompi, vai mitä?
Puppua kanssa.
Forza 2:n kehitystyö on ollut vaivalloinen, ja fanien pettymykseksi julkaisupäivä lykkääntyi monta kertaa. Microsoftin odotetun Xbox 360 -ratinkin julkaisu jäi tyngäksi, sillä sen veturiksi suunniteltu ajopeli saapuu kauppoihin vasta reilusti yli puoli vuotta ratin jälkeen.
Lopulta kaduilla ja pimeillä kujilla kuitenkin alettiin kuiskia.
Forza 2 vaikuttaa hyvältä, jopa loistavalta. Peliä näytettiin takahuoneissa, sitten lehdistökin sai jo ennakkokoodia. Ja peli löi saman tien ällikällä. Pelattava demokin julkaistiin ja suurin osa kokeilijoista nautti ensikosketuksestaan.
Ja sitten saapui itse peli. Ajo-orgiat voitiin aloittaa virallisesti.
Autopelien aikuisviihdettä, osa 2
 |
| Ajaminen maistuu harvinaisen hyvältä. Ainekset ovat kohdallaan pelattavuudesta lähtien. |
Test Drive Unlimitediä kuvattiin taannoin autopelien aikuisviihteeksi. Tämä on siitä seuraava askel. Autoja, ratoja, tuunausta, virittelyä - ja äärimmäisen nautinnollista kilpa-ajamista.
Forza 2 on hämmästyttävä paketti. Toisessa äärilaidassaan se on hauska kaahailupeli, jossa kelpaa kiitää erilaisilla radoilla, pussata kilpakumppaneita ja yksinkertaisesti nautiskella. Haluttaessa siitä myös kuoriutuu äärimmäinen konsoliautosimulaatio.
Suurta kiitosta voi antaa siitä, että pelielämystä voi säätää koska vain, myös uratilan aikana. Taitojen karttuessa myös pelikokemusta voi vaikeuttaa askel askeleelta.
Aloitin yksittäiset kisat ja ajourani Easy-tasolla, suurin osa ajoavuista päällä. Ajamiseen pääsi näin nopeasti sisään. Voittoja kertyi plakkariin, lompakko täyttyi virtuaalikrediiteistä ja ajotuntuma löytyi pikkuhiljaa. Oli aika nostaa haastetta. Valitsin valikosta seuraava kisa -nappulan sijaan vaikeustason muuttamisen. Nostin tekoälykuljettajia pykälää korkeammalle tasolle ja muutin vauriomallinnuksen pintavaurioista täyteen vauriosimulaatioon. Ja baanalle.
Aikaisemmissa kisoissa olin ajellut verraten huolettomasti. Vaikka vähän pelti ryttääntyikin, ei se haitannut mitään. Nyt sen sijaan autoon saattaisi tulla oikeasti vikaa. Ajetaanpa siis varovaisemmin.
Lippu liehuu, talla pohjaan. Upea Jaguarini kiihdyttää. Seitsemän muun auton keskellä saa olla vielä aika tarkkaa poikaa, mutta ajolinja säilyy hyvin. Kohonneesta vaikeustasosta huolimatta pysyn hyvin menossa mukana. Tekoälykuljettajat havainnoivat hyvin ympäristöä ja antavat tietä, kun tungen mutkassa sisäpuolelle. Turhia kolareita ei tapahdu. Tosin toisinaan takaa kuuluu komeaa pellin rytinää, kun bittikuskien välinen kisa käy turhan kuumana ja ajovirheitäkin tapahtuu.
Kohta pääsen ohi kärkiautosta. Jarrutus vain menee pitkäksi ja tömähdän kylki edellä reunaesteisiin. Ruudulle pompahtaa vauriomittari, oikeassa kyljessä ja järjestelmissä on vikaa. Kaasua, kulkeeko? Jaguaari liikkuu ja kiihtyy, pääsen hyvin ajoradalle. Mutta jopas, moottorin ääni pätkii eikä auto kulje. Taakse jää höyryvana eikä huippunopeudessakaan ole nyt kehumista.
Muut koukkivat eteen. Epätoivoissani koetan napata sijan tai pari hyökkäämällä seuraavaan mutkaan aggressiivisesti, mutta auto käyttäytyy kierosti. Uusi törmäys ja nyt auto kampeaa oikealle. Mitähän Jaguar-fanit yleisössä mahtavat ajatella... Ehkäpä aloitan kisan alusta ja jarruttelen tällä kertaa varovaisemmin.
Joustoa pelaajan mukaan
 |
| Pelaaja voi lyödä ruudulle kesken kisankin täydellisen telemetriapaketin. Etenkin säätäjille reaaliaikainen tietojen tutkaaminen on mannaa. |
Muutaman asetuksen vaihtamisella kevyehkö arcadekisaaminen muuttui huomattavasti haastavammaksi kilpa-ajamiseksi. Säätövaraa olisi ollut paljon enempäänkin. Poistamalla ajoapuja ja helpotuksia ajokokemuksesta rakentuu parhaimmillaan äärimmäisen vaativa ja mielenkiintoinen elämys, joka ei siltikään rajoitu pelkkien hardcore-kuskien maailmaksi.
Kuinka niin? No, säätövaraa on riittävästi. Tosikovimmat kuljettajat voivat nauttia simulaatiotasoisesta ajamisesta, jossa saa toden teolla ajaa kieli keskellä poskea.
Forza 2 tavoittaa oikean ajamisen fiiliksen hämmästyttävän hyvin jo leppoisammilla vaikeusasteilla, ja parhaimmillaan kilpa-ajamisen haaste ja ajokokemuksen tarkkuus lyö ällikällä yhä uudestaan ja uudestaan. Jarrutukset, kiihdytykset ja auton hallinta eri tilanteissa, olosuhteissa ja päällysteillä yltävät realismissaan korkeammalle kuin yksikään ajopeli aikaisemmin.
Jos äärimmäinen realismi ei silti maita kaikissa muodoissaan, niin asetusten rukkaamisella pelistä muovautuu taatusti kelle tahansa sopiva kokemus. Mitä jos ottaisin ajoavut pois ja tähtään maksimaaliseen ajoelämykseen, mutta en silti halua kiusata itseäni? Miltä ajelu tuntuisi, jos kevennän vauriomallinnusta ja ruuvaan tekoälykuljettajia helpommiksi? Tällöin varsinaisen ajamisen haaste pysyy korkealla, mutta pieni kolistelu ei haittaa.
Autoja ja tuunailua
 |
| Teräväpiirtotelevisiossa silmä todella lepää pelin upeissa grafiikoissa. |
Joillekin
Forza Motorsport 2:n autojen (yli 230) ja ratojen (40) määrä voi olla tärkeää, toisille taas kertakaikkisen upeat grafiikat. Hifisti ylistää ääniä kaikkine rouheine moottorien möyrinöineen ja informatiivisine surroundeineen. Myönnetään, että nämä kaikki ovat huippuluokkaa. Niitä ei voi ylistää liikaa.
Itse annan kuitenkin suurimman arvon niinkin vaikeasti määriteltävälle asialle kuin fiilis, elämyksen kokonaisvaltaisuus. Fiiliksessä yhdistyvät kaikki pelin silmin ja korvin havainnoitavat asiat, kuten myös ne joita ei voi kuvailla täsmällisesti numeroin tai sanoin. Tulos on yksinkertaisesti nautinnollinen ja äärimmäisen toimiva. Jopa herkullinen, sikäli mikäli niin voi videopelistä sanoa.
Ajelussa on yksinkertaisesti mahtava ilon ja nautinnon tunne, jopa tiukoissa ja hampaat irvessä ajettavissa kisoissa. Pelattavuus on huippuluokkaa, niin padilla kuin Microsoftin ja Logitechin rateilla kokeiltuna. Erilaisten autojen ominaisuudet tuovat eri kilpailusarjoihin hyvää, monipuolista fiilistä. Eikä näissä puhuta pelkästään kiihtyvyyksistä tai kaarreominaisuuksista, vaan mallinnus menee paljon syvemmälle, aina yksittäisten automallien ominaispiirteisiin saakka. Uuteen autoon totuttelu vaatii aina aikansa, ja ajokokemus muuttuu tuntuvasti, kun kaaraansa alkaa ostaa erilaisia viritysosia.
 |
|
Perinteisen renkaiden- ja moottorinvaihdon ohella pelaaja voi käyttää uratilassa tienaamiaan krediittejä myös paljon tarkempaan virittelyyn ja kustomointiin, pakosarjoista pikkuosien vaihteluun. Tai sitten vaihdat kaiken muun ja jätät autosta pelkästään kuoret jäljelle. Korin ja eri osien maalaaminen puolestaan tuo ajamiseen aivan omaa vibaa - ehkäpä komea kärrysi herättää kateutta, ihastusta tai jopa pelkoa verkkokisoissa?
Peli uskaltaa myös olla erilainen, mutta yhdistää meininkiin silti myös tuttuja aineksia. Tapahtumat näet alkavat hieman erikoisesti, pelaaja kun ei valitse uratilansa ensimmäistä autoaan niinkään tietystä mallista vaan pikemminkin mantereesta. Eurooppalaiset, aasialaiset ja amerikkalaiset autot eroavat perusolemukseltaan tuntuvasti, mitä kautta alkupeli ja ajettavat sarjat saavat selvää paikallisväriä. Kisailun edetessä erilaisten pääsarjojen kautta pelaaja saa käteistä taskuunsa, aukaisee uusia liigoja kisattavakseen ja autokin kerää mainetta. Kokonaisuus on erittäin hyvin suunniteltu, selkeää edistymistä tapahtuu kisa kisalta ja pelaaja pysyy motivoituneena.
Taidokas paketti
 |
| Pelaajille annetaan harvinaisen laajat vapaudet autojen kustomointiin. Tätä voi hyödyntää ostamalla ja myymällä kustomoituja autoja pelin huutokauppajärjestelmän kautta. |
Homma toimii hienosti verkossakin. Ajokokemus muistuttaa
Project Gotham Racing 3:n luistavaa verkkokisailua, jonka ohessa pelaajat voivat ladata verkosta haamuja ja tiirata monipuolisia verkkotilastoja. Kuljettajat voivat myös perustaa omia autoilijaklaanejaan. Autojen osto- ja myyntimahdollisuudesta täytyy antaa erikoispropsit - tekijät ovat
Juicedinsa pelanneet.
Ja entäpä ohjaintuki? Oikein toimiva. Testasin
Forzaa Logitechin DriveFX-ratilla, Microsoftin omalla Wireless Racing Wheelillä ja tietenkin padilla. Ohjaus toimi kaikilla erinomaisesti ja ongelmitta. Tosin padilla kontrollit toimivat kätevimmin, kun ohjaimesta löytyvät niin päätynapit kuin toinen sauvakin. Ratilla ajaessaan sivuille vilkuileminen jää pakostakin väliin. Muutoin eri ohjaimia ei voi oikeastaan laittaa toisten edelle, sillä niin padilla kuin rateillakin ohjaus on viilattu viimeisen päälle toimivaksi.
Forza 2 luo moottoriurheilun maailmasta omanlaisensa kuvaelman, jossa yhdistyvät autokulttuurin ihannointi ylipäätään sekä eittämättömän maittava videopeli. Myönnän, etten ole mikään fanaattinen autopelien ystävä. Ajelen niitä silloin tällöin ja olen joskus hieman huristellut nettiliigoissa. Tällä kertaa olin kuitenkin täysin myyty ja ällikällä lyöty. Tämä on yksinkertaisesti loistava peli, joka onnistui siinä missä vaikkapa
Gran Turismot eivät: sitomaan minut pelikoneen ääreen.
Jukka O. Kauppinen... nauttii ajopeleistä yleensä varovaisina annoksina mutta löysi Forzasta voittajansa.